Moni kamppailee päästäkseen eroon sokerikierteestä ja miettii, miten sen saisi katkaistua. Herkuista irtipääseminen ei välttämättä tarkoita tiukkaa nautinnoista kieltäytymistä, vaan se voi olla prosessi, jossa opit tuntemaan ja kohtaamaan itsesi armollisemmin. Tässä tekstissä kirjoitan siitä, miksi omaa ruokasuhdetta kannattaa pohtia, kun makea koukuttaa.
Syöminen on perustarpeemme, ilman ravintoa emme pysy hengissä. Ruoka-aineet muodostavat ne palaset, joista kehomme koostuu.
Ajattelen, että jos kehomme olisi talo, ravinto olisi tiilet, joista talo rakentuu. Ruualla voimme vaikuttaa siihen, kuinka vankasti talo on pystyssä.
Ravinnolla voimme vaikuttaa vireyteen, solujen toimintaan ja jopa mielialaan ja nukkumiseen. Erityisesti optimaalinen rasvahappotasapaino on merkittävä aivojen hyvinvoinnin kannalta, sillä aivot koostuvat 60 prosenttisesti rasvasta.
Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?
Pohditaanpa ensin, mitä ruoka merkitsee sinulle. Joillekin ruokailu vain välttämätön paha, joka täytyy hoitaa alta pois. Tällöin ei ole välttämättä merkitystä sillä, mitä syö, kunhan vain nälän tunteen saa lähtemään.
Toisille ruokailu on tärkeä osa arjen rytmittämisessä ja mukava nautiskeluhetki päivän aktiviteettien lomassa.
Hifistelijät taas ovat hyvin tietoisia siitä, millainen ravintosisältö kussakin ruoka-aineessa on ja valmistavat ateriansa vain parhaista raaka-aineista.
Ruokailu ei ole vain fyysinen aktiviteetti, vaan sillä on myös suuri merkitys henkisen hyvinvointimme kannalta. Ruokailu edustaa tärkeää tapaa olla sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa.
Voit aloittaa ruokasuhteesi kartoittamisen pohtimalla seuraavia kysymyksiä:
Mitä ruoka merkitsee sinulle? Onko syöminen nautinnollinen tapahtuma vai edustaako ravinto lähinnä vatsan täytettä? Arvostatko sitä, mitä lautasellasi on? Pidätkö kokkaamisesta vai nautitko mielummin jonkun muun valmistamaa ruokaa?
Lue myös: KoivuTV - Onko sinulla terve suhde ruokaan?
millaisia tunteita syöminen herättää sinussa?
Jatketaanpa pohdintaa vähän pidemmälle. Mitä vastaisit seuraaviin kysymyksiin?
Onko sinun helppo lopettaa ruokailu kun olet kylläinen?
Jatkatko syömistä ähkyyn asti, vaikka tiedät, että paha olo seuraa ylensyömistä?
Onko joitain ruokia, joita et salli itsellesi? Jos, niin miksi?
Osaatko herkutella hyvällä omallatunnolla?
Tunnetko morkkista syömisen jälkeen?
Lue myös: Sokerinhimo kuriin ketoherkuilla
Kuinka suhdetta ruokaan voi parantaa?
Terveen ruokasuhteen luomisessa yksi tärkeä osa on kehon tarpeiden tunnistaminen, kuunteleminen ja niihin reagoiminen. Tiukkojen diettien aikana nälkä- ja kylläisyyssignaalin tunnistaminen voi häiriintyä.
Miltä kuulostaisi ajatus, että lähtökohtaisesti ruoka on nautinnon, hyvän olon ja terveyden lähde? Syömällä ravitsevia ja kehotyypillemme soveltuvia ruokia teemme hyviä tekoja itseämme kohtaan. Annamme kehollemme niitä rakennusaineita, joita se tarvitsee voidakseen hyvin.
Tällöin syömisen ei tarvitse olla kituuttavaa kalorien laskemista.
Itselleni toimii ajatus, että mielihaluja ei tarvitse kieltää. Mitä enemmän kieltoja asetan itselleni, sitä suuremmaksi mielihaluni kasvavat. Tilanne riistäytyy helposti käsistä ja yhden suklaapatukan sijaan saatan syödä kolme.
Kannustan sinua kohtaamaan tunteesi armollisesti. Makeanhimon yllättäessä voit keskustella itsesi kanssa.
Mihin tarpeeseen kaipaan juuri nyt herkkuja?
Turrutanko syömisellä jonkin ikävän tunteen, jota en osaa juuri nyt käsitellä?
Syönkö suklaata, vaikka oikeasti kaipaisin syliä ja hellyyttä?
Tarvitsisinko herkuttelun sijaan omaa aikaa ja rentouttavaa lepohetkeä?
Kun ruokailuvälin päästää liian pitkäksi, kehosi saattaa kaivata sen vuoksi tolkuttomasti makeaa korvatakseen energiavajauksen. Jo pelkästään nestehukka voi saada himoitsemaan herkkuja. Meillä on myös lukuisia tapoja, joiden mukaan toimimme ikäänkuin automaationa, sen enempää ajattelematta. Olemme tottuneet syömään tiettyjä ruokia tiettyinä aikoina.
Makeanhimon yllättäessä kannattaa keskustella itsensä kanssa.
Kuinka ruokavaliota voi muuttaa ja saada tuloksista pysyviä?
Aloita pienestä, baby steps! On tärkeää saada muutokset sujautettua arkeen niin, että niistä tulee luonnollinen osa toimintaamme. Ikäänkuin puoliksi vahingossa, ilman liian suuria ponnisteluita.
Kun lisäämme arkeemme yhden uuden asian kerrallaan, muutos ei tunnu kovin suurelta, eikä uuden tavan tottuminen vie meiltä paljoakaan ylimääräistä energiaa.
Jos teet kerralla liian suuria muutoksia ruokavalioosi, uudet tavat voivat alkavaa tuntua taakalta ja pakkopullalta. Tiukkaa ruokavaliota ei jaksa kovin kauaa ylläpitää ja sohva kutsuu useammin kuin lenkkipolku. Jos muutos tuottaa enemmän stressiä kuin rentoutumista, niin vanhat, tutut rutiinit alkaa salakavalasti hiipiä takaisin.
Ruokailun ei tarvitse olla kituuttavaa kalorien laskentaa.
Ennakoi makeanhimo
Käy läpi herkkukaappiesi sisältö ja hankkiudu eroon niistä ruuista, joita et halua syödä. Hanki tilalle jokin toiseksi paras vaihtoehto. On järkevää päivittää vähemmän terveellinen sokerinlähde ravitsevammaksi, kuitenkaan mausta tinkimättä.
Koukuttavasta valkoisesta sokerista voi pikkuhiljaa siedättää itseään vaihtamalla se esimerkiksi laadukkaaseen hunajaan tai kookossokeriin. Monelle sopii hitaasti tehdyt muutokset, joissa vältellään radikaaleja siirtoja.
Makuaistimme tottuu vähitellen ja saatat huomata, että jonkin ajan kuluttua ne tutut valkosokeriset herkut maistuvatkin kovin makeilta ja ätläköiltä.
Määrä ja laatu ratkaisee.
Kaipaatko tukea ruokasuhteen parantamiseen? Klikkaa tästä.
Olisi mukava tavata sinut myös Karisma Coaching® somessa!
Löydät minut myös KARISMAkaupasta
Uusi asiakas - haluaisitko, että kartoitetaan sinun elämäntilanteesi? Nyt sinun kannattaa käyttää hyödyksi mahdollisuus ilmaiseen 20 minuutin etäkonsultaatioon kanssani:
https://www.karismacoaching.fi/yhteys
Olen Johanna Koivu ja intohimonani on auttaa ihmisiä löytämään oma sisäinen voimansa ja karismaattisuutensa. Olen toiminut laajasti hyvinvoinnin kentällä kouluttaen, luennoiden ja mentoroiden vuodesta 2001 lähtien. Olen myös hyvinvointi- ja lifestylemedia KoivuTV:n tuottaja. Olen viulisti-näyttelijä, teatteriohjaaja, esiintymisvalmentaja, draamaopettaja, tanssi-liiketerapiamenetelmien ohjaaja, ratkaisukeskeinen valmentaja LCF Life Coach Master® ja NLP Practitioner.
Tarjoan mentaalivalmennusta ja esiintymiskoulutusta työyhteisöille, yksityisasiakkaille ja ryhmille. Otan vastaan Eirassa ja Lauttasaaressa sekä terveysklinikka Olonissa Ruoholahdessa. Lisäksi teen asiakastyötä etänä videopuhelun välityksellä.
Erityisosaamiseni on auttaa asiakasta tunnistamaan vahvuutensa ja piilevät kykynsä. Olen motivaattori ja läsnäoleva kanssakulkija asiakkaan matkalla kohti sisäistä kehitystä, parempaa itsetuntemusta ja sitä kautta laadukkaampaa elämää. Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös: