Kerrot tunteistasi ja ajattelet tulevasi ymmärretyksi, koska käytät samoja sanoja kuin kumppanisi. Silti hän saattaa käsittää puhumasi asian täysin väärin. Mietit ihmeissäsi, mistä tämä johtuu.
Kieli on portti johonkin syvempään. Samat sanat merkitsevät eri ihmisille eri asioita. Jotta tulisimme paremmin ymmärretyksi, on tärkeää harjoitella aitoa kohtaamista ja kuuntelua.
Viestintä yleensä epäonnistuu - paitsi sattumalta
(Osmo A. Wiio)
Ajattelen, että aidon kohtaamisen lähtökohta on tilanne, jossa molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita toisistaan ja osaavat kuunnella. Kuinka monta turhaa riitaa perustuukaan väärinymmärryksille! Jotta voisimme parantaa kommunikointiamme ja vuorovaikutustaitojamme, on aloitettava kuuntelemisen opettelusta.
Kuuntelemisen taito on tärkeä taito, joka edesauttaa aitoon kohtaamiseen perustuvien ihmissuhteiden luomista ja ylläpitämistä. Ja koska sanallinen vuorovaikutus ei ole pelkkää tiedonvälitystä, sillä on monia, usein paljon tärkeämpiä funktioita. Ihmisten välisellä kommunikoinnilla luodaan yhteyttä, tunnesidettä, osoitetaan hyväksyntää ja välittämistä.
Ihmisen perustarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jotta tämä toteutuisi, tulee kuulijan olla läsnä ja vastaanottavainen. Ja tätä taitoa on tärkeä harjoitella.
“Jotta voisimme parantaa kommunikointiamme ja vuorovaikutustaitojamme, on aloitettava kuuntelemisen opettelusta.”
Jos mietit, oletko hyvä kuuntelija, voit testata sitä ystäväsi tai puolisosi kanssa tekemällä harjoituksen, jossa yksinkertaisesti kysytään: Mitä sinulle kuuluu? Puhuja saa itselleen ennalta määritellyn ajan puhua vapaasti niin, että häntä kuunnellaan keskeytyksettä ja kommentoimatta. Ennen harjoituksen aloittamista kuuntelijan roolissa oleva voi tehostaa keskittymistään luomalla mielikuvissaan itsensä samaan keskittymisen kuplaan puhujan kanssa. Tämä oli näppärä ja hyvin tehokas keino luoda intensiivinen ja keskittynyt suhde puhujaan. Näin myös ulkopuoliset häiriötekijät tulee suljetuksi pois.
Testaan tätä harjoitusta silloin tällöin kotona. Yleensä puheliaan puolison kanssa aika kuluu lennossa ja juttua piisaa vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Harjoituksen jälkeen yleensä palaan miettimään, koska olen viimeksi kuunnellut puolisoni kuulumisia niin, että hän saa sanoa kaiken sanottavansa keskeytyksettä. Osaanko kuunnella toisen kertomusta loppuun kommentoimatta tai miettimättä seuraavaa argumenttiani? Ja laajemmassa mittakaavassa: Kysynkö tarpeeksi usein lähimmäisiltäni heidän kuulumisiaan, ja jos kysyn, kuuntelenko oikeasti?
Mietin myös, saako tittelit meidät unohtamaan aidon, oikean ihmisen niiden takaa. Kuinka usein kohtaamme ihmisen ilman, että muodostamme hänestä ennakkokäsityksen ennenkuin edes kunnolla tutustumme? Entä onko aito ja avoin kohtaaminen ylipäätään edes mahdollista? Mitä olet mieltä?
Olisi mukava tavata sinut myös Karisma Coaching® somessa!
Lue myös: